Hautakivien kertomaa: Ville Hartikaisen ikimuistoinen riiuureissu

 

Ville Hartikainen ja hänen vaimonsa Maria Kristiina lepäävät (ainakin nykyään) nätillä paikalla lähellä Lehtolammin hautausmaan lampea, mutta tulevaisuudessa saa hautapaikka uudet asukkaat, sillä tämäkin hauta on nyt siirtynyt seurakuntayhtymän hallintaan.

Ville, Vilhelmiksi kastettu, syntyi Ruotaanmäellä silloisessa Iisalmen maalaiskunnassa mäkitupalainen Paavo Hartikaisen ja hänen puolisonsa Anna Maria Partasen ensimmäisenä poikana. Perheeseen kuului tuolloin Villen vanhempi sisar Anna Riitta, ja myöhemmin syntyivät vielä sisaret Johanna ja Tiina Liisa, veljet Paavo Johannes ja Aapo, pienenä kuollut sisar Ester sekä kuopus Reeta Sohvi.

Heinäkuussa 1905 Ville Paavonpoika muuttaa Pielavedelle, minne muu perhe oli muuttanut jo edellisenä kesänä, kun Paavo Hartikainen ryhtyi lampuodiksi Lampaanjärveen numeroon 2 eli Hanhisuolle. Siinä melkein naapurissa eleli siihen aikaan Ville Hartikaisen tuleva puoliso, Maria Stiinaksi kastettu Maria Kristiina Arbelius. Jos ei muualla niin ainakin kinkereillä on tämä tuleva pariskunta tavannut toisensa.

Mutta nuori Ville Hartikainen oli alun pitäen selvästi kiinnostunut ihan muista tyttösistä. Heinäkuussa 1907 kerrottiin paikallisissa sanomalehdissä, kuinka heinäkuun neljännen päivän iltana noin yhdentoista maissa illalla oli lampuoti Taavetti Nissinen Kiuruveden pitäjän Kotajärven kylästä ampunut yökosinnalle tullutta lampuodin poika Ville Hartikaista winchester-kiväärillä vasempaa olkapäähän. Ville vietiin sairaalaan ja ampuja vangittiin seuraavana päivänä Iisalmessa.

Alkuun pelättiin Villen heittävän peräti henkensä, mutta pari viikkoa myöhemmin löytyi sanomalehdessä tieto siitä, että Iisalmessa jonkin aikaa sairastettuaan oli nuori Ville Hartikainen jo toipunut kävelykuntoon. Kuula oli mennyt lapi vasemmasta keuhkosta ja jäänyt takin vuoriin. Ampuja joutui sittemmin oikeuteen ja tuomittiin Kiuruveden välikäräjillä puoleksitoista vuodeksi vankeuteen ja maksamaan korvauksia sekä ammutulle että todistajille. Vankeustuomio lyheni sittemmin hovioikeudessa puoleen vuoteen.

Taavetti Jaakonpoika Nissinen on syntyisin Pielaveden Lampaanjärveltä, joka siihen aikaan kuului Iisalmen maaseurakuntaan, ja muutti perheineen myöhemmin Iisalmen puolelle Ruotaanlahteen ja sieltä Pielaveden Sulkavalle ja edelleen Kiuruvedelle. Kesällä 1907 oli perheessä kaksi riiuuikäistä tytärtä, 19- vuotias Anna Pauliina ja 16-vuotias Reeta Sofia. Ampumavälikohtauksen jälkeen molemmat tyttäret muuttivat Kuopioon - mahdollisesti siitäkin syystä, että isän ampuma-aseitten käyttö oli karkoittanut kaikki potentiaaliset paikalliset kosijat tiehensä. 

Taavetti teki ilmeisesti ampumisen jälkiselvittelyjen köyhdyttämänä konkurssin ja joutui luopumaan lampuotina vuokraamastaan maatilasta ja asusteli sittemmin tilattomana Kiuruvedellä. Ville vei Mariansa vihille vuoden 1910 paikkeilla, sillä vuoden 1911 henkikirjan mukaan pariskunta eli mäkitupalaisena Pielaveden kirkonkylän numerossa 9. Vuonna 1920 kuului perheeseen henkikirjan mukaan kolme poikaa. Heidän myöhemmistä vaiheistaan ei tarina kerro.