Ilon hetki

Tuskin kukaan muu kuin sukututkija tuntee sen sykähdyttävän tunteen kun löytää ihan muuta tutkiessaan isoisänsä isoisän toisen puolison kadoksissa olleen isoisän. Näin kävi minulle viime yönä. Ryhdyin ensi vuoden Vetelin jouluun suunnittelemani jutun pohjatöinä kartoittamaan äitini kotitalon 1700-luvun loppupuolen asukkaita piikoineen ja renkeineen. 

Yksi näistä piioista ja yksi rengeistä perusti vuosisadan lopussa ensin perheen ja sittemmin uudistalon, ja heistä tuli myös esivanhempiani. Yksi talon muista piioista oli Priita Hannintytär, joka oli tullut tuonne Ylivetelin pitäjän Räyringin kylän Patanan taloon vuoden 1764 tienoilla palveltuaan sitä ennen toisessa Räyringin kylän talossa, Finnilässä. Ensimmäisessä rippikirjamerkinnässä ei Priita Hannintyttärelle ole merkitty edes syntymäaikaa, mutta se löytyy seuraavasta rippikirjasta. Priita on rippikirjan mukaan syntynyt heinäkuussa vuonna 1741 - mutta missä? 

Priita viipyy Patanassa pari vuotta ja muuttaa sen jälkeen parin välietapin kautta pysyvämmin piiaksi Kaustisen puolelle sotilastorppaan, jonka nimeksi on merkitty Hemtorp. Vuonna 1775 alkavassa rippikirjassa on Priita Hannintytär kirjattu palvelusväen joukkoon nimellä Widberg - ja hänelle on ilmestynyt sisar Kaisa Hannintytär sekä veli Matti Hanninpoika. Nimestä päätellen sisarusten isä on sotamies, sillä Widberg, aikaisemmin Wirberg, on Lohtajan komppanian Kaustisella sijaitsevan ruodun 37 sotamiehelle annettu sotilasnimi, jonka uusi sotilas peri edeltäjältään. 

Priita Hannintyttären isä on siis Erkki Wirbergin kuoltua vuonna 1742 sotamieheksi värvätty Hanni Hanninpoika.

Hanni Hanninpoika Wirberg vihitään leskenä Lohtajalta muuttaneeen Liisa Lassintyttären kanssa. Liisa Lassintytär on kirjattu Vetelin seurakuntaan muuttaneitten luetteloon. Koska Hannilla oli edellisestä liitostaan lapsia, on osituskirja lapsien perintöosuudesta tehty, ja alaikäisten tyttärien Priitan ja Marian edunvalvojaksi on määrätty talollinen Erkki Antinpoika Varila eli Warg Kaustisen kylästä, ja osituskirja on hänen hallussaan. Lapsille kuuluvan perintöosuuden suuruutta ei tarina kerro. 

Priita Hannintyttären äidin henkilöllisyys jäänee arvoitukseksi.

Priita ei siis ollut yksin maailmassa, toisin kuin toinen Patanan talon piioista, Anna Samulintytär, jolle ei löydy vanhempia eikä sisaruksia. Anna Samulintytär löytyy rippikouluikäisenä piikana Kaustisen kylän Kattilakosken talosta, on aikansa siellä ja vuoden tai pari Kaustisen Mäkilässä ja Vetelinkylän Kankaalla ennen Patanaa asettumistaan vuoden 1754 tienoilla. Anna Samuelintytär on ripppikirjojen mukaan syntynyt 1726, ja hän viettää lopun elämästään, reilut neljä vuosikymmentä naimattomana Patanan talossa, missä hän kuolee vuoden 1797 ensimmäisenä päivänä.

Priitan sisar Maria Hannintytär menee miniäksi Vetelin kylän Lokasaareen, joka sijaitsee samannimisellä Perhojoen saarella. Marialle ja Taneli Heikinpojalle syntyy yhteensä 13 lasta, joista useimmat varttuivat aikuisiksi. Isäntäparin kuoltua osa lapsista muutti perheineen Lohtajalle, ja myöhemmin Lokasaareen tuli uudeksi isännäksi Juho Antinpoika Tunkkarin talosta.

Hanni Hanninpoika Wirberg saa Liisa Lassintyttären kanssa joukon lapsia, joista Kaisa, Matti ja Stiina elävät naimaikäisiksi. Kaisa Hannintytär menee miniäksi Vetelin kylän Läspän taloon, missä hän kuolee keuhkotautiin vain 27-vuotiaana. Kaisalle ja Elias Antinpoika Läspälle syntyy poika, Matti Eliaanpoika, joka elää viisivuotiaaksi. Myöhemmin Elias Antinpoika solmii uuden avioliiton ja saa toisen pojan, joka jää jatkamaan sukua.

Stiina Hannintytär ottaa puolisokseen Jaakko Matinpoika Varilan, josta tulee sittemmin Kaustisen kylän Känsäkankaan talon isäntä - ja joka on tuon Lokasaaren uuden isännän Juho Antinpojan serkku. Niinköhän lienee tuo Lokasaaren talon kauppa syntynyt sukulaismiesten kesken. Jaakon ja Stiinan kuudesta lapsesta vain kaksi eli aikuisikään asti, ja vain nuorimmainen, Jaakko Jaakonpoika Känsäkangas, perusti oman perheen.

Matti Hanninpoika ottaa puolisokseen talollinen Pietari Pietarinpoika Nygårdin tyttären Marian Kaustisen Nygårdista. Nuoripari ryhtyy torppareiksi Kaustiselle ja ottaa nimekseen Stenholm. Heidän seitsemästä lapsestaan nuorin, Hans Petter, Petterinä tunnettu, on isoisoisäni äitipuoli Maria Pietarintytär Jylhä. Marialla ja isoisoisoisälläni Juho Heikillä oli yksi yhteinen lapsi, Antti Alfred eli Alfree, joka oli kahdesti naimisissa mutta kuoli lapsettomana.

Maria Pietarintytär oli isoisäni isälle rakas ja mieluinen äitipuoli, ja äidistään viisivuotiaana orvoksi jääneelle isoisälleni lapsuuden tuki ja turva.

Matti Hanninpoika Stenholm, samoin kuin hänen leskensä ja kaksi tyttäristä, kuoli Stenholmin torpassa keuhkotautiin. Tyttäristä Liisa meni miniäksi Kaustisen Hanhikoskeen, Anna Timoseen ja Priita Paavolaan, ja nuorimmainen, Petteri, kotivävyksi Jylhään.

Entä kuinka PriitaHannintyttärelle kävi? Priita oli piikana eri taloissa kunnes hän 38-vuotiaana solmi avioliiton leskeksi jääneen entisen ruotusotamiehen Juho Jaakonpoika Blixtin kanssa. Juho oli Priitaa kolmisenkymmentä vuotta vanhempi ja oli jäänyt jo kahdesti leskeksi. Juhon ja Priitan avioliitto päättyi Juhon kuolemaan reilun kymmenen avioliittovuoden jälkeen. He elelivät ilmeisesti Priitan velipuolen Matti Stenholmin torpan läheisyydessä, ja tapasivat toisiaan ainakin kirkossa ja kinkereillä. Ei ole mitenkään mahdoton ajatus, että Priita Hannintytär olisi ollut veljensä lapsia kaitsemassa, myös tuota Petteriä, jonka tyttärenpoika oli isoisäni isän velipuoli.